Otavan Tähtihetket 2025

K ustannusyhtiön kirjojen kustannusohjelma peilaa aina ympäröivää yhteiskuntaa. Otavan vuoden 2025 tietokirjallisuuden ohjelmassa on julkaistu monia suomalaisten merkkihenkilöiden elämäkertoja ja paljon lähi- ja sotahistoriaa käsitteleviä kirjoja. Julkaistujen joukossa on vähemmän niitä, joissa katsottaisiin tulevaisuuteen. Kun nimikkeitä selaa, voisi tehdä johtopäätöksen, että tällä hetkellä Suomi etsii itseään ja katsoo menneisyyteen.

Niin julkisen talouden tila kuin arvaamaton geopoliittinen tilanne vaikuttavat osaltaan siihen, että tulevaisuuden visiot ovat maassamme tällä hetkellä harvassa. Lisäksi julkinen keskustelu on monin osin negatiivista ja sensaatiohakuista.

Suomalaisuuteen kuuluu omintakeinen kulttuuri, ahkeruus, koulutuksen arvostus, lukeminen.

HENRIK EHRNROOTH

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti useita kirjoja. Vuonna 2001 ilmestynyt Venäjän idea todisti, ettei maa ollut muuttunut, vaikka sen retoriikka oli vaihdellut. Venäjä pyrkii aina rakentamaan suurvalta-aseman käyttäen apunaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista voimaa. Kirjan venäjänkielinen versio julkistettiin Suomen suurlähetystössä Moskovassa. Venäjän radion toimittaja haastatteli Koivistoa ja kysyi lopuksi yllättäen, mikä sitten on Suomen idea. Koivisto vastasi yhdellä ainoalla sanalla: vyžit – selviytyä.

Selviytymisen eetos on edelleen voimassa Suomessa. Selviytymisen lisäksi suomalaisen yhteiskunnan perustana ovat olleet luotettavat instituutiot ja oikeusvaltioperiaate.

Suomalaisuuteen kuuluu omintakeinen kulttuuri, ahkeruus, koulutuksen arvostus, lukeminen. Niiden varaan on rakennettu oma itsenäinen maa ja länsimainen yhteiskunta. Vieläkö ne riittävät rakennuspalikoiksi, vai tarvitseeko Suomi jotakin aivan uutta?

320.1

Meur

Otava-konsernin liikevaihto vuonna 2025

Tasavallan presidentti Alexander Stubb esittelee kustantamassamme kirjassa Vallan kolmio näkemyksensä uuden monenkeskeisen maailmanjärjestyksen muovautumisesta. Stubbin ajattelussa Suomen tie on nojata arvopohjaiseen realismiin.  

Otavan idea on pysynyt yhtiön perustamisesta lähtien samanlaisena. Otava on korostanut yli sadan vuoden ajan suomalaisten yhteisiä arvoja ja kantanut niistä vastuuta. Edistämme kulttuuria, kasvamista ja oppimista julkaisemiemme sisältöjen, kuten kirjojen, oppimateriaalien ja lehtiartikkeleiden kautta.

Olemme mielestäni onnistuneet pitämään lehdissämme yllä faktapohjaista yhteiskunnallista keskustelua sortumatta valeuutisiin. Tahtotila on, että julkinen keskustelu Suomessa olisi vähemmän polarisoivaa ja korkeatasoisempaa.

Me Otavassa haluamme edelleen edistää kulttuuria, kasvamista, kieltä ja oppimista niin, että uusi Suomen idea löytyisi yhdessä.

Perustukoon toimintamme jatkossakin rohkeuteen ja laatuun.

Henrik Ehrnrooth
Hallituksen puheenjohtaja

Toimintaympäristössämme lähivuosiin on mahtunut muun muassa pandemia, inflaatio ja lamakausi. Sota Ukrainassa jatkuu yhä ja maailmanpoliittinen tilanne on epävakaa. Arvaamattomuudesta on tullut uusi normaali. Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen heikko ja työttömyysaste on noussut yli kymmeneen prosenttiin, mikä on EU:n korkein. Epävarmassa tilanteessa kuluttajat säästävät.

Otavan taloudellinen tilanne on pysynyt vakaana ja tulos oli vuonna 2025 hyvä. Se on vaatinut kovaa työtä ja nopeaa reagointia muutoksiin, mistä haluan kiittää koko henkilökuntaa.

Ensimmäinen Otavan aapinen ilmestyi vuonna 1902. Siitä lähtien olemme olleet mukana rakentamassa suomalaista koulutusjärjestelmää ja edistämässä laadukasta opetusta ja sen jatkuvuutta.

Loppuvuonna 2025 saavutettiin uusi virstanpylväs, kun Tähtietsivät-aapinen ilmestyi. Tähtietsivät on jo Otavan 20. aapinen. Se antaa vahvat lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot jokaiselle ekaluokkalaiselle. Samalla aapinen johdattaa lukemaan opettelevan kirjojen äärelle.  

21.3

Meur

Otava-konsernin operatiivinen liikevoitto 2025

Erityisesti nuorten keskuudessa näkyy myös vastavoimaa ruutujen täytteiselle elämälle. Painetun kirjan lukeminen on noussut trendiksi. Varsinkin englanninkielisten kirjojen suosio on kasvanut, mikä näkyy myös Suomalaisen Kirjakaupan myynnissä. Nuorten lukemiseen vaikuttavat voimakkaasti sosiaalisen median trendit. He haluavat lukea teokset samalla kielellä ja samaan aikaan kuin somevaikuttajat. Nuorten kielitaito on hyvä, ja englanti on heille luonnollinen kieli mediankulutuksessa.

 Pienellä kielialueella on tärkeää, että sekä kotimaista kirjallisuutta että laadukasta journalistista sisältöä on jokaisen saatavilla. Mediatulvan keskellä on yhä vaikeampaa arvioida, mihin tietoon voi todella luottaa.

Median kuluttamisen tavat ovat murroksessa, ja on tärkeää löytää uudenlaisia tapoja tavoittaa lukijat.

ALEXANDER LINDHOLM

Kun kuluttaa suomalaista mediaa, tukee luotettavaa journalismia.

Median kuluttamisen tavat ovat murroksessa, ja on tärkeää löytää uudenlaisia tapoja tavoittaa lukijat.

Lehtiemme lyhytvideopalvelut ja uudenlaiset verkkopalvelut ovat yksi tapa tuoda laadukkaat sisällöt uusien lukijoiden nautittaviksi. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden verkkouudistuksen myötä tilaaja saa toimituksen kuratoiman selkeän juttukokonaisuuden luettavakseen päivittäin.

Pidetään jatkossakin huolta, että työmme on merkityksellistä ja tuottoisaa.

Alexander Lindholm
Otava Oy:n toimitusjohtaja

Tutustu tarkemmin tilinpäätökseen tästä:

Otavan kustantamoille lisää markkinaosuutta

Otavan kirjankustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,2 prosentilla vuonna 2025 ja oli 79,3 miljoonaa euroa. Otava voitti lisää markkinaosuutta sekä yleisessä kirjallisuudessa että oppimateriaaleissa.

Digitaalisen kirjamyynnin kasvu tasaantui. Kaunokirjallisuudessa puolet myynnistä tulee digitaalisista kirjoista, ja digimyynti on laskenut hieman muutaman vuoden takaisista huippuvuosista. Lasten ja nuorten kirjallisuudessa digitaalisen kirjojen myynti on pysytellyt viime vuoden lukemissa.

Otavan kustantamojen kustannusohjelma oli laadukas ja monipuolinen. Yhtenä osoituksena siitä oli Finlandia-palkintoehdokkuuksien määrä: yhteensä kuusi ehdokkuutta jokaisessa kolmessa palkintosarjassa.

Otava julkaisi elokuussa 2025 tasavallan presidentti Alexander Stubbin kansainvälisen politiikan tilaa ja tulevaisuutta kuvaavan kirjan Vallan kolmio – Murroksen aikakausi ja maailmanjärjestyksen tulevaisuus. Stubbin mukaan maailma on muuttunut kolmessa vuodessa enemmän kuin kolmen edellisen vuosikymmenen aikana yhteensä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lopetti kylmän sodan jälkeisen aikakauden. Suurvaltapolitiikka teki paluun ja liberaali maailmanjärjestys on murroksessa. Elämme kansainvälisen politiikan 1918-, 1945- tai 1989-hetkeä, jolloin myös Suomen kaltainen pieni maa voi vaikuttaa muutoksen suuntaan. 

Yksi vuoden kirjahiteistä oli Olivier Norekin Talven soturit, koko maailman valloittanut ranskalainen menestysromaani Suomen talvisodasta ja sen suuresta sankarista, Simo Häyhästä. Historiallisesti tarkka ja kerronnaltaan järisyttävän hieno romaani kertoo Simo Häyhän matkan nuoresta, huolettomasta pojasta maailman tunnetuimmaksi tarkka-ampujaksi. Kirja oli Mitä Suomi lukee -tilaston mukaan 12. myydyin vuonna 2025.

Otavan kustantamat äänikirjat tulivat suoratoistopalvelu Spotifyn premium-tilauksen osaksi Suomessa ja Pohjoismaissa. Tämä avaa uutta markkinaa ja tuo kirjoille uusia yleisöjä.

Otava Oppimisessa saavutettiin hyvä ennusteen mukainen liikevaihto ja tulos. Lukion oppimateriaaleista yli 80 prosenttia on digitaalista, eikä digitaalisen materiaalin osuuden enää odoteta nousevan.

Järjestyksessään 20. Otavan aapinen antaa vahvat lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot jokaiselle ekaluokkalaiselle.

Vuoden tähtihetkiä oli Tähtietsivät-aapisen ilmestyminen. Järjestyksessään 20. Otavan aapinen antaa vahvat lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot jokaiselle ekaluokkalaiselle. Valloittavat tarinat ja samaistuttavat hahmot innostavat ja ottavat kaikki mukaan lukemisen maailmaan.

   Otavan Kirjapainon liikevaihto kasvoi 5 prosentilla ja toiminnallinen tulos parani. tulos parani Otavan Kirjapaino valmisti 3,9 (3,8) miljoonaa kirjaa vuonna 2025.

Suomalainen Kirjakauppa paransi tulostaan

Suomalaisen Kirjakaupan liikevaihto laski prosentin ja oli 84,2 (85,0) miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos parani ja oli 1,3 (0,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lopussa Suomalaisella Kirjakaupalla oli 55 myymälää.

Kirjojen myynti on kasvussa, mikä on erittäin myönteinen trendi. Erityisesti kasvua oli englanninkielisten kirjojen myynnissä.  

Suomalaisen Kirjakaupan myymäläkonsepteja ja myyntipaikkoja on uudistettu. Kauppakeskuksien hieman pienemmät myymälät kutsuvat asiakkaita sisälle mukavaan myymälätilaan. Asiakasmäärät myymälöissä ovat nousseet.

Myynnin prosesseja on tehostettu, minkä ansiosta myymälöissä pystytään keskittymään tärkeimpään, eli asiakkaan palveluun.

Suomalaisen Kirjakaupan valtti on aina ollut asiakaspalvelu. Suomalaisen Kirjakaupan suositteluluku NPS 81 on suomalaisittain erittäin korkea, ja myös Googlen suosittelu on hyvällä tasolla. Suomalaisen Kirjakaupan sovellusta käyttää jo noin 100 000 aktiivista asiakasta. Apissa toimii Suomalaisen Kirjakaupan kanta-asiakasohjelma.

Eduskuntatalon portaille kerääntyi satoja ihmisiä lukemaan kirjoja lukutaidon ja lukuilon puolesta.

Huhtikuussa 2025 Suomalainen Kirjakauppa järjesti Seis lukupuutto! -mielenilmauksen Eduskuntatalon portailla. Portaille kerääntyi satoja ihmisiä lukemaan kirjoja lukutaidon ja lukuilon puolesta. Tapahtuman yhteydessä luovutettiin opetusministeriölle vetoomuksen lukutaidon puolesta. Vetoomuksen allekirjoitti yli 30 organisaatiolta, mukaan lukien kaikki Otava-konsernin yritykset.

Lukutaitomme on heikentynyt niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin. Syihin lukeutuu muun muassa rajusti kasvanut ruutuaika, joka voi pahimmillaan johtaa esimerkiksi mielenterveyden ja oppimisen haasteisiin.

Lukemaan oppii vain lukemalla – ja lukemisen ilon, hyödyn ja rauhan löytää lukemalla. Lukeminen tukee yksilön hyvinvointia ja aivoterveyttä. Hyvä lukutaito varmistaa Suomen edellytykset säilyä hyvin toimivana ja kehittyvänä yhteiskuntana.

Mielenilmaus järjestetään uudelleen huhtikuussa 2026. 

Otavamedian tulostaso säilyi hyvänä

Otavamedia Oy:n liikevaihto laski lehtivolyymien laskun myötä, mutta liikevoitto nousi edellisestä vuodesta 9,8 (8,7) miljoonaan euroon.

Toiminnan tehostaminen ja organisaatiomuutokset auttoivat tulostason säilyttämisessä. Liikevaihdon kasvattaminen tai säilyttäminen painetun kustantamisen alalla on vaikeaa, ja siksi onkin välttämätöntä kehittää uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Tekniikan Maailman uusi lyhytvideokanava lanseerattiin keväällä 2025. Videot tuovat Tekniikan Maailman sisällöt yleisön saataville dynaamisina, kiinnostavina ja nopeasti katsottavina lyhytvideoina. TM Video on nopeatempoinen videokonsepti, joka pureutuu kulkuneuvojen, tieteen, rakentamisen ja tekniikan kiinnostavimpiin uutuuksiin. Palvelussa oivaltavia testejä, yllättäviä faktoja ja käytännöllisiä vinkkejä, jotka viihdyttävät, informoivat ja inspiroivat. Videoita julkaistaan tekniikanmaailma.fin lisäksi Instagramissa, Facebookissa, TikTokissa ja YouTubessa – juuri siellä, missä yleisö jo on.

Videot ovat jo löytäneet yleisönsä. Esimerkiksi talviautovertailusta tuotetut videot ovat keränneet satoja tuhansia katselukertoja. TM laajentaa, kirkastaa ja lisää videoiden tuotantoa. Aihepiireinä ovat jatkossa kaikki ne aiheet, joista TM:n kohderyhmä on kiinnostunut.

Tekniikan Maailma lanseerasi uuden lyhytvideokanavan keväällä 2025.

Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) mukaan Otavamedian median kokonaistavoittavuus on 2,2 miljoonaa eli tavoitamme 51 prosenttia kaikista yli 15-vuotiasta suomalaista. Kokonaistavoittavuudella tarkoitetaan painetun lehden ja sen digitaalisen sisällön yhteistavoittavuutta. 

Painetuilla aikakauslehdillä tavoitamme 1,3 miljoonaa eri lukijaa ja verkkosivustoilla 1,8 miljoonaa eri kävijää kuukaudessa. 

Kokonaistavoittavuuttaan kasvattivat kuusi mediaamme. Eniten kasvoi Seura, jonka kokonaistavoittavuus kasvoi upeasti jo neljännen kerran perättäin. Lisäksi kokonaistavoittavuuttaan kasvattivat Golflehti, Metsästys ja Kalastus, TM Rakennusmaailma, Kippari ja Viva. 

Otavamedian painetut aikakauslehdet tavoittavat yhteensä 1 305 000 eri lukijaa eli 30 prosenttia kaikista yli 15-vuotiaista suomalaisista. Otavamedian painetuista lehdistä kuusi kasvatti lukijamääräänsä ja yhdeksällä lehdellä oli laskua. Lukijamääräänsä kasvattivat Tekniikan Maailma, Golflehti, Metsästys ja Kalastus, TM Rakennusmaailma, Viva ja Kippari. 

Suomen Kuvalehteä luetaan painetuista medioista pisimpään, keskimäärin peräti tunti 38 minuuttia. Myös muiden painettujen lehtiemme sisältöjen parissa viihdytään – keskimäärin 68 minuuttia, kun aikakauslehtien parissa vietetään aikaa keskimäärin 53 minuuttia. Otavamedian lehtien parissa viihdytään keskimäärin neljä minuuttia pidempään kuin edellisessä mittauksessa.

Editgaalassa palkittiin vuoden parhaita aikakausmedioita. Vuoden aikakausmediajuttu -sarjan voitti riemastuttava Tekniikan Maailman Lapset testasivat lasten sukset.  Suomen Kuvalehden kuvatoimittaja Jarmo Wright sai Erikois-Edit-palkinnon pitkäjänteisestä työstään aikakausmedian visuaalisuuden kehittäjänä.

Suomen Kuvalehti voitti myös arvostetun Vuoden yleisömedia -sarjan. Tuomariston mukaan journalistisesti kunnianhimoinen ja visuaalisesti laadukas Suomen Kuvalehti on muovannut sisältöjään digitaalisiin kanaviin luontevasti ja ryhdikkäästi oman tyylinsä säilyttäen.

Tähtipöllö innostaa lukemaan

Hyvä lukutaito ei ole enää Suomessa itsestäänselvyys. Lukutaidon eriytymiseen herättiin myös Otavalla, ja halusta kehittää lukutaitoa syntyi alakouluille suunnattu Tähtipöllö-lukukilpailu. Kisa on onnistunut innostamaan oppilaita lukemaan taito- tai lähtötasosta riippumatta.

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukukansaa. Koulujen oppimistulokset kuitenkin osoittavat, että nuorten lukutaito heikentyy ja eriytyy. Erot hyvien ja heikkojen lukijoiden välillä kasvavat, ja kodin tausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Hyvä lukutaito ei ole enää Suomessakaan itsestäänselvyys.

Tähän kehitykseen herättiin myös Otavalla. Kirjojen kustantajana ja kotimaisen oppimisen asiantuntijana Otava haluaa tehdä oman osansa lukutaitotyöstä, onhan vahva lukutaito perusta myös monimuotoiselle demokraattiselle yhteiskunnalle. Tätä työtä varten syntyi Tähtipöllö-kilpailu.

Tähtipöllö on alakoululaisille suunnattu lukukilpailu. Kilpailuaikana alakoulun luokat kilpailevat, mikä vuositasoluokka lukee eniten sivuja. Voittajaluokat saavat 1000 euroa.  

Älylaitteet, suoratoistopalvelut ja muut harrastukset kilpailevat kaikkien ajasta ja huomiosta. Kisassa on osuttu johonkin, jota kouluissa on kaivattu ja johonkin, mitä ehkä oppilaatkin ovat kaivanneet. Nyt kun puhelimet saadaan luokissa pysymään lain voimalla kännykkäparkissa tai repussa, kynnystä tarttua luurin sijasta kirjaan ei enää ole. 

Tähtipöllö-kilpailun tavoite on innostaa lapsia lukemaan ja kirjojen pariin. Jotta lukemisesta syntyisi myönteisiä kokemuksia, luettu sivu voi olla mitä kirjallisuuden lajia tahansa, esimerkiksi sarjakuva tai vaikka kuvakirja, jonka sivulla on tekstiä vain yhden sanan tai lauseen verran. 

Lue lisää Tähtipöllöstä ja muista vastuullisuusteoistamme vastuullisuuskatsaus.otavakonserni.fi

Työurasta tuli elämänmittainen tarina

Puolen vuosisadan aikana paljon on muuttunut, mutta työn ilo, ammattiylpeys ja yhteisön merkitys eivät ole kadonneet. Teuvo Heinäaho, Anne Virkkula ja Esa Laaksonen muistelevat pitkää työuraansa Otavalla ja kertovat, mikä on pitänyt heidät talossa vuosikymmeniä. 

Ensimmäisenä päivänä hajosivat housut

Keuruun Otavan kirjapainon sitomokoneenhoitaja Teuvo Heinäaho ei ole malttanut lopettaa työtään, vaikka olisi päässyt eläkkeelle jo vuosia sitten. Työssään kirjapainossa hän on viihtynyt jo 50 vuotta.

Miten alun perin päädyit Otavan kirjapainolle?  

Isäni oli aikoinaan rakentamassa Otavalle henkilökunnan edustussaunaa Keuruulle ja pohti, pääsisinköhän Otavalle töihin. Hän tiedusteli asiaa Jukolan Eerolta, joka oli tuolloin kirjapainon paikallisjohtaja. Minut kutsuttiin käymään, ja päädyin kirjavarastoon kirjoja pakkaamaan.  

Kävin välillä armeijan, jonka jälkeen pääsin kirjapainoon trukkikuskiksi kuskaamaan paperiarkkeja ja valmiita kirjoja. Kun tehtävät vaihtuivat, aloin päästä kärrylle, mitä kaikkea kirjapainossa oikein tehdään. Kärrärin hommista siirryin riisileikkurille, jolla leikataan papereita ja kansia. Ajan mittaan tuotanto muuttui melko standardiksi, eikä enää tarvittu kokoaikaisesti kahta paperinleikkaajaa. Niinpä välillä tein myös kansia ja kansien kultauksia. Se oli mielenkiintoista työtä sekin.  

Muistatko ensimmäisen työpäiväsi – millainen se oli?  

Muistan hyvin, että ensimmäisenä työpäivänäni housuntakamukseni meni puhki. Istuin puutuolilla pakkaamassa kirjoja, ja lieneekö tuolin pinta ollut tikkuinen, kun housut repeytyivät. Minua nauratti ja muistan ajatelleeni, että olipas rankka työpäivä, kun housutkin kuluivat yhden päivän aikana.

Mikä on saanut sinut viihtymään työssäsi niin pitkään?  

Olen yksinkertaisesti vain tykännyt työstäni kirjapainossa, ja palkkakin juoksee. Aivot pysyvät virkeinä, sillä työssä on koko ajan paljon virikkeitä, kuten laskemista, mittaamista ja muistamista – pysyy dementia poissa. Leikkaan raakapaperia tarvittaessa eri kokoon painokonetta varten, painokoneilta tulee puolestaan painettuja sisusarkkeja, jotka leikkaan taittokoneelle. Erikseen leikataan vielä kannet, niiden päälliset ja esilehdet sekä pehmeäkantiset kannet sitomoa varten. Siinä aika kyllä kuluu nopeasti. Saan itse aikatauluttaa hommat.  

Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki urasi varrella?

Niitä on monia, mutta yksi hauska tapaus sattui, kun olin aloittanut työt riisileikkurilla. Kirjapainoon tuli tutustumaan ryhmä ammattikoululaisia opettajansa kera. Opettaja totesi, että tämä riisileikkurin työ onkin semmoinen työ, jossa tarvitaan erittäin paljon ammattitaitoa. Minua hymyilytti, sillä olin ollut siinä työssä vasta viikon verran, ja sujuihan se homma.  

Millaisia muutoksia olet nähnyt työurasi aikana?

Muutoksia on ollut yllättävän vähän, sillä sitomon laitteet ovat tänä aikana toimineet pitkälti samalla periaatteella, vaikka koneet ovat vaihtuneet. Samoja kultauskoneita, jotka ovat todennäköisesti 1950- tai 60-luvulta, käytetään vieläkin. Ehkä isoin muutos on tullut painamisen puolelle digitaalisuuden myötä.

1980–90-luvuilla painosmäärät olivat todella isoja ja meillä saattoi olla lavakaupalla leikattavaa. Siinä joutui pitämään ripeää työtahtia yllä. Joka ilta oli paita märkänä. Nykyisin taas nimikkeitä on paljon, mutta painosmäärät ovat melko pieniä, jolloin puolestaan töiden mitoituksia ja kuntoon laittoa on paljon.  

Kirjakaupasta tuli elämän kivijalka  

Aloittaessaan 50 vuotta sitten työt Pohjalaisessa Kirjakaupassa (nykyisin Suomalainen Kirjakauppa) Anne Virkkula oli työpaikkansa nuorin. Nyt hän kirjakaupan vanhimpana haluaa tukea nuorempia kollegoitaan samalla lailla, kuin häntä on tuettu.  

Miten alun perin päädyit Suomalaisen Kirjakaupan palvelukseen?

Pohjalaisessa Kirjakaupassa työskennelleet ystäväni houkuttelivat minut sinne töihin. He kertoivat, miten kiva työpaikka kirjakauppa on ja miten hyvä henki siellä on. Pohjalainen Kirjakauppa oli Suomen vanhin yksityinen kirjakauppa, jonka Suomalainen kirjakauppa osti vuonna 1999. Muutos ei varsinaisesti vaikuttanut työhöni mitenkään. Myynnissä olivat edelleen samat tuotteet samalla paikalla, myös työkaverit pysyivät samoina. Kirjakaupasta tuli osa identiteettiäni, ja minusta tuli kirjakaupan Anne. Olen ollut Oulun myymälässä koko ajan, vaikka toki kirjakaupan sijainti on vaihtunut muutamaan otteeseen.  

Muistatko vielä ensimmäisen työpäiväsi – millainen se oli?  

Olimme juuri perheeni kanssa muuttaneet. Aamubussi tuli myöhässä, joten myöhästyin töistä – hyvä kun kehtasin ilmestyä paikalle. Ensimmäinen työpäivä jännitti kovasti, mutta minut otettiin hyvin vastaan ja alettiin opettaa kirjakaupan töihin.  

Työskentelin ensi alkuun puhelinvaihteen hoitajana ja puolet päivästä varastossa hinnoittelemassa sekä toimittamassa tavaraa kolmen kerroksen välillä. Tuolloin muuten puhelin soi ahkerasti! Olin aivan innoissani työstäni. Ihastuin heti koko yhteisöön ja kirjakauppaan.  

Mikä on saanut sinut viihtymään työssäsi niin pitkään?  

Kirjakaupasta tuli hyvin nopeasti elämäni kivijalka. Kun aloitin 16-vuotiaana, suurin osa työkavereistani oli huomattavasti vanhempia kuin minä. He ottivat minut hoiviinsa, ja ajan myötä heistä tuli kuin toinen perheeni. Vaikka työkaverit ovat moneen kertaan vaihtuneet, sama hyvä ilmapiiri ja yhteisöllisyys on jatkunut. Nyt minä olen se vanhin, ja haluan tukea nuorempia kollegoitani.  

Koska työtehtäväni ovat vuosien varrella vaihtuneet, minulla ei ole myöskään ollut tarvetta vaihtaa työpaikkaa. Olen esimerkiksi työskennellyt kirjakaupan somistamossa ja tehnyt näyteikkunoita 13 vuoden ajan. Sitä paitsi kirjat ovat aina olleet minulle tärkeitä, opin lukemaankin jo ennen koulun alkua.  

Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki urasi varrella?

Viime keväänä minut palkittiin Vuoden libristiksi, ja se on kruunu koko työuralleni. Vuoden libristi -palkinto on tunnustus kirja-alan ammattitaidosta ja korkeatasoisesta kirjakauppa-alan osaamisesta. Olen tästä hyvin ylpeä.  

Näkyvintä on ollut työni kirjakaupan somistajana. Myymälään houkuteltiin aikoinaan asiakkaita seitsemän näyteikkunan voimin, ja näitä olin somistamassa. Kaikki myymälän hintalaputkin tekstattiin huopakynillä käsin. Hoidimme työtä kahdestaan mainospäällikön kanssa, hän opetti minulle somistuksen perusteet. Minulle myönnettiin vuosien varrella useita somistuspalkintoja.  

Millaisia muutoksia olet nähnyt työurasi aikana?  

Kirja-ala oli aikaisemmin huomattavasti nykyistä laajempi käsite. Olimme aikaisemmin työssä kirja-alalla, nyt kirjakaupassa. Vielä 1990-luvullakin työ sisälsi myyntityön lisäksi tiivistä yhteydenpitoa kirjamyyjien ja kustantajien kanssa ja esimerkiksi kirjailijailtoja vieraineen. Jokainen sai osallistua kustantajien ammattitietokilpailuihin. Kirjakauppaliiton Libro ry:n toiminta oli aktiivista alan väen keskuudessa, ja se järjesti esimerkiksi myyjille koulutuspäiviä. Toimin itse yhdistyksessä aktiivisesti ja myös puheenjohtajana. Tällainen on valitettavasti jäänyt kokonaan pois meiltä myyjiltä. 

Pomon Savon murre tuotti vaikeuksia

Esa Laaksonen on 35-vuotisen uransa aikana nähnyt aitiopaikalta työelämän digitaalisen murroksen. Sisäisen postin kuoret ovat vaihtuneet digitaalisiin työvälineisiin, mutta yksi asia on pysynyt: upea työyhteisö.

Miten alun perin päädyit Otavamedian palvelukseen?  

Siskoni oli Yhtyneissä Kuvalehdissä toimittajana ja vinkkasi minulle lähettämössä olevasta avoimesta paikasta. Olin juuri päässyt armeijasta, ja rahalle oli käyttöä. Laitoin hakemuksen menemään ja sain paikan. Lähettämössä hoidettiin monenlaisia kuljetushommia, kuten kuvastudioiden kuvausrekvisiitan noutoja ja vientejä. Lisäksi vastasimme messuosastojen pystyttämisestä.  

Ykkösasiana ovat upeat työkaverit ja alan ammattilaiset, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä. Meillä on tosi hyvä ja tiivis porukka, ja vaikka olemme ihmisinä erilaisia, tulemme hyvin juttuun.

Kun lähettämön toiminnot ulkoistettiin, lähdin opiskelemaan Liikemiesten Kauppaoppilaitoksen iltalinjalle ja tein samanaikaisesti kerrosvahtimestarin hommia. Olin neljän vuoden ajan sekä töissä että iltaisin opiskelemassa. Päivät olivat pitkiä ja aika rankkoja.  

Nykyinen tehtäväni on jatkumoa 1990-luvun telemarkkinointiosastolle, jonne Markus Rouhiainen minut aikoinaan palkkasi. Siitä lähtien olen ollut markkinointihommissa mukana. Aika yhtiön palveluksessa on mennyt uskomattoman nopeasti.  

Muistatko vielä ensimmäisen työpäiväsi – millainen se oli?  

Nuorta poikaa jännitti kovasti. Reiska-niminen pomoni oli Pohjois-Savosta kotoisin ja puhui niin leveää Savon murretta, että minun oli vaikea ymmärtää häntä, kun itse olen Helsingistä kotoisin. Puheita tulkitessa meni aina ensin vähän aikaa.  

Mikä on saanut sinut viihtymään työssäsi niin pitkään?  

Ykkösasiana ovat upeat työkaverit ja alan ammattilaiset, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä. Meillä on tosi hyvä ja tiivis porukka, ja vaikka olemme ihmisinä erilaisia, tulemme hyvin juttuun. On kiva tehdä töitä yhdessä. Moni kollega on käynyt katselemassa muualla mutta tullutkin takaisin.  

Mikä on ollut mieleenpainuvin hetki urasi varrella?

Kun olin neljän vuoden ajan paiskinut samanaikaisesti töitä ja opiskellut iltaisin, sain valmistumiseni jälkeen ensimmäisen siistin sisätyön asiakaspalvelussa. Se tuntui siihen maailmanaikaan hienolta. Silloin pomona oli Erkki Elovainio, joka minut rekrytoi. Asiakaspalvelussa tehtävänäni oli selvitellä tilaus- ja yritysten välisen maksuliikenteen epäselvyyksiä. Välillä yrityksen tilille saattoi tupsahtaa jostain 10 000 markkaa, ja piti selvittää, mistä oli kyse. Usein ne olivat virheellisiä maksusuorituksia.  

Millaisia muutoksia olet nähnyt työurasi aikana?  

Muutoksia on ollut todella paljon. Työ alkuaikoina oli kovin manuaalista nykymaailman digitaalisuuteen verrattuna. Esimerkiksi sisäistä postia lähetettiin kuorilla, jotka jaettiin työntekijöiden postilokeroihin kolmesti päivässä. Jos oli oikein kiireellistä asiaa, se lähetettiin punaisessa kuoressa, muuten valkoisessa. 

Ensimmäiset tietokoneetkin olivat aika alkeellisia. Yhtyneiden Kuvalehtien ATK-osastolla tehtiin yön aikana eräajoja, ja matriisitulostimet lauloivat kilometrien pituisia tulosteita. Aikoinaan työ oli myös melko siiloutunutta, esimerkiksi toimitus teki omaa työtään ja myynti ja markkinointi omaansa. Tähän on tullut iso muutos, ja nyt osastoja yhdistävät yhteiset intressit. Ja nykypäivän valossa ehkä kaikista kummallisinta oli se, että huoneissa sai tupakoida. Joka toisessa huoneessa kärysi rööki.